Ristiäiset
Ristiäiset eli kastejuhla on iloinen kirkollinen juhla. Juhlan tärkein asia on uusi pieni ihminen.
Kaste on paras lahja, jonka vanhemmat voivat antaa lapselleen. Kastettu saa omakseen Jumalan huolenpidon koko elämänsä ajaksi. Hänestä tulee kirkon ja oman alueensa seurakunnan jäsen.
Kaste on rakkautta ja turvaa
Kasteessa Jumala tarttuu ihmiseen kiinni. Kaste tuo turvaa sekä vauvalle että hänestä huolehtiville aikuisille. Pienen ihmisen ristiäisissä hänen läheisensä kokoontuvat ensimmäistä kertaa muodostamaan yhdessä turvaverkon, joka suojaa lasta läpi elämän. Jumala lupaa auttaa heitä.
Kristinuskon mukaan kaste on parasta, mitä vanhemmat voivat lapselle antaa, sillä kasteessa on kyse Jumalan rakkaudesta. Ihminen saa kokea olevansa ihme, juuri sellaisena kuin on.
Rakkauden lisäksi kasteessa on kyse turvasta. Ennen syntymäänsä vauva on ollut kohdussa lapsiveden ympäröimänä. Vesi suojelee lasta. Kastevesi on samanlaista: se on suoja ja turva. Jumala ei koskaan hylkää omakseen kastettua ihmistä, vaan haluaa pelastaa tämän kaikelta pahalta. Jumalan rakkaus ja kaste ympäröivät kastettua koko elämän ajan ja sen jälkeenkin.
Juhlapäivä
Ristiäisjuhla voi olla pienimuotoinen tai suurempi tilaisuus. Se voidaan pitää kotona, mummolassa, kirkossa tai jossakin muussa teille tärkeässä paikassa. Kirkon jäsenille seurakunnan tilat ovat aina maksuttomia.
Ristiäisjuhlaan ei liity lapsen kastamisen lisäksi muita pakollisia osia. Toisille ristiäisiin liittyy suvun perinteitä, toiset taas haluavat tehdä juhlasta omannäköisensä.
On tärkeää, että juhla suunnitellaan teidän näköiseksenne. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Voitte järjestää juhlan seurakunnan tiloissa, jolloin kotia ei tarvitse siivota juhlakuntoon. Tarjoilut voi myös tilata valmiina. Apua kannattaa pyytää ja ottaa vastaan – esimerkiksi sukulaisilta, ystäviltä tai seurakunnalta.
Kastepappi kuuntelee toiveitanne, jotta juhla tuntuisi juuri teidän näköiseltänne ja jäisi lämpimänä muistona mieleen. Kaste ja papin tulo juhlaan ovat maksuttomia.
Sopivan musiikin juhlaan saa valita itse. Kastetilaisuuden virsiin voi tutustua esimerkiksi Virsikirja.fi:n Ristiäiset-osiossa.
Mistä asioista ristiäiset koostuvat?
Kastejuhlan järjestämiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Tässä kuitenkinkin vinkkilista avuksi ja tueksi helpottamaan ristiäisten suunnittelua.
Ristiäisten varaaminen
Kun vauva on syntynyt, voit ottaa heti yhteyttä palvelutoimistoon ja varata ajan ristiäisille. Kastetoimitus ja seurakunnan tilat ovat seurakunnan jäsenille ilmaisia. Jos oma koti tuntuu ahtaalta, voit kysyä onko seurakunnan tiloja vapaana kastejuhlia varten.
Vauvan syntymän jälkeen saat postia seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV) lapsen tietojen ilmoittamiseksi. Lapsen nimi ja kaste voidaan rekisteröidä tällä lomakkeella, jos kastaminen tapahtuu kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Pappi toimittaa lomakkeen kasteen jälkeen eteenpäin ja nimi rekisteröityy sitä kautta. Lomake on hyvä olla mukana tapaamisessa papin kanssa, jotta sitä voidaan täyttää yhdessä.
Jos kaste on myöhemmin tai on tarve rekisteröidä nimi aikaisemmin, perhe voi tehdä sen sähköisesti ja kaste voidaan ilmoittaa erikseen. Lapsi voidaan kasta minkä ikäisenä tahansa – koskaan ei ole liian myöhäistä.
Papin tapaamien
Ennen ristiäisiä pappi ottaa sinuun yhteyttä ja sopii tapaamisen. Voitte tavata kotona, seurakunnan tiloissa tai keskustella etänä esimerkiksi videopuhelun kautta. Tapaamisessa pappi kuulee perheenne kuulumisia ja käy kanssanne läpi kasteeseen ja juhlan järjestelyihin liittyviä asioita.
Postissa saamanne paperit lapsen tietojen ilmoittamisesta on hyvä ottaa mukaan jos tapaatte papin livenä.
Vauva tarvitsee ainakin yhden kummin. Kummin täytyy olla konfirmoitu ja kuulua kirkkoon. Jos kummin löytäminen tuntuu vaikealta, pappi voi auttaa asiassa.
Lapseni nimi ja kummit olisi hyvä päättää ennen papin tapaamista. Pappi tarvitsee myös kummien henkilötunnukset.
Vauvan nimi
Lapselle saa antaa nimilain mukaan enintään neljä etunimeä. Nimessä saa näkyä persoonallisuus ja luovuus, mutta sen tulee täyttää etunimelle asetetut edellytykset.
Vanhemmat saavat itse päättää, milloin he kertovat vauvan nimen.
Kastemekko
Vauvalle voi hankkia kastemekon. Monissa suvuissa kastemekko kulkee perintönä vauvalta toiselle. Seurakunnalta saa lainata ilmaiseksi kastemekkoa. Sovi mekon lainasta samalla, kun varaat ristiäisaikaa palvelutoimistosta.
Kastepöytä
Kasteeseen tarvitaan pöytä, johon laitetaan valkoinen liina. Lisäksi tarvitaan kastemalja, pieni liina pään kuivaamiseen, tulitikut ja kynttilä, josta papin tuoma kastekynttilä sytytetään sekä kastemekko. Kastepöydälle voidaan laittaa myös (vihki)raamattu. Kastevedeksi sopii tavallinen lämmin hanavesi.
Monilla kastemaljat ja liinat kulkevat suvussa, mutta vanhemmat voivat itse päättää millaista maljaa haluavat käyttää. Mikä tahansa siisti malja tai lasinen kulho sopii hyvin.
Kastepöydälle voi halutessaan laittaa myös kukan koristeeksi.
Kummit
Kastettavalla lapsella pitää olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva, konfirmoitu kummi. Ylärajaa kummien määrällä ei ole. Kummina voi olla useammalle lapselle.
Kummius rakentuu pienistä asioista: yhteisestä ajasta, muistamisesta ja luottamuksesta. Kummin tehtävä on olla turvallinen aikuinen ja tärkeä ystävä kastetun elämässä. Kummina saa olla omanlaisensa ja kummius saa muuttua kummilapsen kasvaessa.
Ristiäisjuhla
Ristiäiset järjestetään vauvan ehdoilla. Ei haittaa, jos vauva itkee tai tulee nälkä. Kastetilaisuus voidaan keskeyttää hetkeksi, jos vauva tarvitsee taukoa.
Ristiäiset alkavat virrellä tai jollain muulla musiikilla. Pappi aloittaa tilaisuuden siunauksella. Sen jälkeen vanhemmat kertovat vauvan nimen tai pappi kertoo sen heidän puolestaan. Nimen sanominen tarkoittaa, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi.
Ennen kastetta pappi kysyy vanhemmilta, haluavatko he, että lapsi kastetaan kristilliseen uskoon. Pappi voi myös vain todeta asian vanhempien kanssa sovitulla tavalla. Pappi kysyy vanhemmilta ja kummeilta, haluavatko he kasvattaa lasta kristillisessä uskossa. Tämän jälkeen pappi tekee ristinmerkin lapsen otsaan ja kaikki rukoilevat lapsen puolesta.
Rukouksen jälkeen pappi pitää puheen. Pappi ottaa siihen mukaan asioita, joista on keskustellut vanhempien kanssa ennen kastetta.
Kasteen yhteydessä saatetaan lukea psalmi 139. Siinä muistutetaan, että jokainen ihminen on Jumalan silmissä ainutlaatuinen ja arvokas. Myös vauva on suuri ihme.
Varsinainen kaste tapahtuu kastemaljan äärellä. Siihen on laitettu vettä ennen tilaisuutta. Vauva voi olla sylissä kummilla, vanhemmalla tai muulla aikuisella. Pappi kaataa vettä vauvan päähän kolme kertaa ja sanoo: ”Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”
Tämän jälkeen pappi, vanhemmat ja kummit siunaavat lapsen asettamalla kädet hänen päänsä päälle.
Kasteen jälkeen voidaan sytyttää kastekynttilä. Lopuksi rukoillaan yhdessä ja lauletaan usein vielä virsi.
Juhlaan voi lisätä lauluja, soittoa tai runoja. Kukat, kynttilät ja koristeet tuovat juhlaan tunnelmaa, mutta ne eivät ole pakollisia.
Kastettavalle lapselle voi kirjoittaa elämänohjeita tai piirtää muistoja tilaisuuden aikana. Kastevedestä voi tehdä muiston kaatamalla sen johonkin tärkeään paikkaan, esimerkiksi pihapuun juurelle.
-
Palvelutoimisto
Hämeenlinna-Vanajan seurakunta, Hämeenlinnan seurakuntayhtymä | Palvelutoimisto
Avoinna ma, ti ja to klo 9–12 ja 13–15, pe klo 9–12, ke suljettu). Aatonaatot arkena auki 9–12, arkipyhät suljettu. • Tilavaraukset, kasteen ja vihkimisten järjestelyt p. 040 804 9333 • Hautauspalvelut p. 040 804 9444 Arkisin klo 13-15 palvelemme myös numerossa 040 804 9300
Juhlien järjestäminen
Kastetoimitus ja seurakunnan tilat ovat seurakunnan jäsenille maksuttomia.
Virret kastejuhliin
Kastejuhlissa lauletaan yleensä 1-3 virttä, jotka vanhemmat saavat valita. Virsikirja.fi:stä löydät ristiäisiin sopivia virsiä. Monet virret löytyvät myös YouTubesta tai Spotifystä.
Muuta musiikkia?
Usein ristiäisissä kuullaan myös muuta musiikkia. Musiikkia ristiäisiin -soittolistalle Spotifyihin on kerätty ehdotuksia ihanista kappaleista.
Kaste kaikenikäsille
Kasteelle voi tulla minkä ikäisenä tahansa.
Alle 12-vuotias lapsi voidaan kastaa ja liittää kirkon jäseneksi, jos yksi vanhempi tai huoltaja on kirkon jäsen. Kaste edellyttää huoltajien suostumusta. 12–14-vuotiaan lapsen kastamiseen tarvitaan huoltajien ja kastettavan kirjallinen suostumus.
Yli 12-vuotiaan kastamiseen tarvitaan huoltajien suostumus. Kirkkoon kuulumaton nuori voi osallistua rippikouluun. Jos hän haluaa rippikoulun yhteydessä liittyä kirkon jäseneksi, hänet kastetaan ennen konfirmaatiota huoltajien suostumuksella. Vain kastettu kirkon jäsen voidaan konfirmoida.
Myös aikuisena voi tulla kastettavaksi. Ennen kuin aikuinen kastetaan, pappi käy hänen kanssaan läpi kirkon uskoon, oppiin ja perinteisiin liittyviä asioita. Tätä kutsutaan aikuisrippikouluksi. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.
Myös isomman lapsen, nuoren ja aikuisen kaste voidaan järjestää samoin kuin vauvankin, ilmaiseksi seurakunnan tilassa tai vaikkapa kotona. Tilaisuus varataan palvelutoimistosta ja suunnitellaan yhdessä papin kanssa.
Seurakunta järjestää myös kastepäiviä, jossa voi helposti ja vaivattomasti tulla kastettavaksi itselleen varattuna aikana seurakunnan tilaan. Lisäksi järjestetään rippikoululaisten kastepäivä, jossa kastetaan sinä vuonna rippikoulua suorittavia nuoria.
Kahdet juhlat yhdellä kertaa?
Kasteen yhteydessä voidaan juhlia myös muuta. Toisinaan kastettavan vanhemmat menevät samalla naimisiin. Tämä on koettu mukavana tapana yhdistää nämä kaksi ilon juhlaa. Jos kaste järjestetään uudessa kodissa, tilaisuuteen voidaan liittää rukous kodin puolesta eli kodinsiunaaminen, jossa pyydetään Jumalalta siunausta ja kaikkea hyvää kotiin, siellä asuville ja vieraileville.
Kaste voidaan järjestää myös messun eli jumalanpalveluksen yhteydessä. Tällöin seurakunta ja sen jäsenet saavat yhdessä toivottaa uuden jäsenen tervetulleeksi yhteisöön ja kastettavan puolesta rukoillaan isolla joukolla.
