Rippikoulu

Rippikoulun voi käydä eri tavoilla. Sen voi käydä leirillä, päivisin tai iltaisin. Tavallisin tapa on leiririppikoulu.

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa on erilaisia rippikouluja:

• leirit Syöksynsuussa tai muussa leirikeskuksessa
• vaihtelevat teemariparit kuten vaellusripari, seikkailuripari, laniripari

• leiritön kaupunkirippikoulu eli cityripari talvella tai kesällä (yöpyminen kotona)
• pienryhmäripari nuorille, jotka kokevat sosiaaliset tilanteet erityisen kuormittavina
• pääsiäisripari nuorille, jotka haluavat leirikokemuksen, mutta joita arveluttaa kahdeksan päivää kestävä leirijakso 
• erityisripari kehitysvammaisille nuorille.

Rippikoulu aloitetaan syksyllä. Tapaamisia on yleensä noin kerran kuukaudessa tai tiuhempaan siinä tapauksessa, että leiri on jo alkuvuodesta.

Rippikouluun kuuluu erilaisia tapaamisia oman ryhmän kanssa, jumalanpalveluskäyntejä ja osallistumista nuorten toimintaan sekä kahdeksan päivän intensiivijakso leirillä. Cityripareilla yövytään omassa kodissa. 

Leiripäivinä riparilla tehdään erilaisia tehtäviä ja ollaan paljon yhdessä. Iltaisin on ohjelmaa, lauletaan, nauretaan ja syödään hyvin. Leirillä nuori saa itse osallistua, kokeilla ja miettiä asioita.

Rippikoulussa on mukana pappi ja muita seurakunnan työntekijöitä. Lisäksi mukana on isosia, eli nuoria, jotka auttavat ja opastavat. Heiltä oppii paljon, koska he ovat vain vähän nuorta vanhempia.

Useimmat nuoret käyvät rippikoulun sinä vuonna, kun he täyttävät 15 vuotta. Rippikouluun osallistuminen on vapaaehtoista. Rippikoulun voi käydä myös aikuisena.

Jos nuori on aloittanut koulun jo 6-vuotiaana, hän voi haluta käydä rippikoulun samaan aikaan luokkakavereiden kanssa. Tällöin asiasta pitää sopia rippikoulupapin kanssa. Toki rippikoulun voi käydä vuotta myöhemminkin.

Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos nuorta ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa ennen rippikoulua tai rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei kuulu kirkkoon, hän voi halutessaan liittyä kirkon jäseneksi.

Rippikoulun päätteeksi tapahtuvaan konfirmaatioon voi osallistua vain kirkkoon kuuluva nuori.

Rippikouluun ilmoittaudutaan aina alkusyksystä rippikoulua edeltävänä vuonna. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan jäsenet saavat kotiin alkusyksystä kirjeen, jossa kerrotaan ripareista. Saman esitteen löydät myös täältä.

Jos et ole jäsen tai saanut postia muusta syystä, olet silti tervetullut rippikouluun ja löydät kaikki samat tiedot esitteestä ja näiltä sivuilta.

Kastamaton nuori voi siis osallistua riparille, mutta konfirmaatio riparin lopuksi edellyttää kastetta. Jos nuori haluaa, hänet voidaan kastaa ennen riparia tai vaikka sen aikana.

Kaikilla nuorilla on oikeus osallistua rippikouluun. Haluamme, että jokainen nuori saa hyvän ja turvallisen kokemuksen rippikoulusta – lähtötilanteesta tai tarpeista riippumatta.

Kaikki oppivat eri tavalla, ja se otetaan huomioon rippikoulussa. Vaikka leiririppikoulu on yleisin tapa, se ei sovi kaikille. Pienempi ryhmä voi joskus olla parempi vaihtoehto. Siellä voi olla helpompi oppia ja jutella toisten kanssa.

Esimerkiksi kehitysvammaisille nuorille järjestetään pienryhmä­ripareita, joissa käytetään selkokieltä tai kuvia apuna. Viittomakielisille nuorille järjestetään rippikoulu viittomakielellä. Joskus nuorelle sopii parhaiten yksityisopetus yhdessä papin kanssa, omaan tahtiin.

Jos haluat erilaista tai erityistä tukea rippikouluun, ota ajoissa yhteyttä oman seurakunnan rippikoulupappiin. Silloin ehditte yhdessä löytää parhaan tavan käydä rippikoulu.

Rippikoulussa tavoitellaan ennen kaikkea kristinuskon tärkeiden asioiden ymmärtämistä. Niiden ulkoa osaaminen ei tarkoita pakolla pänttäämistä. Ulkoa osaaminen voi olla esimerkiksi sitä, että osaa lausua uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa.

Ulkoa opeteltavat tekstit ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla rippikoulu varustaa nuoria elämään kristittyinä maailmassa ja liittymään seurakunnan jumalanpalveluselämään.

Kaikille yhteisiä opeteltavia sisältöjä ovat:

• Uskontunnustus
• Isä meidän -rukous
• Herran siunaus (4 Moos. 6:24–26)
• Kymmenen käskyä (2 Moos.20:2-17; 5:6–21)

Rippikoulussa tutustutaan Raamattuun ja Virsikirjaan. Isä meidän -rukouksen ja kymmenen käskyn lisäksi yhteiseen keskusteluun voivat nousta erityisesti esimerkiksi seuraavat kristinuskon ydinkohdat Raamatusta:

• Rakkauden kaksoiskäsky (Matt. 22:37–40)
• Kastekäsky (Matt. 28: 18–20)
• Pienoisevankeliumi (Joh. 3:16): “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”

Rippikoulussa luetaan Raamattua, rukoillaan ja osallistutaan jumalanpalvelukseen. Rukous- ja hartaushetket kuuluvat luontevasti rippikoulun päiviin.

Tärkeää on, että hengellisyys rippikoulussa on turvallista ja monipuolista. Tarkoituksena on, että nuori voi löytää oman tapansa rukoilla ja osallistua jumalanpalvelukseen – myös rippikoulun jälkeen. Rukous ja usko voivat olla osa jokapäiväistä elämää.

Yhteisesti lausuttavat uskontunnustus, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus yhdistävät nuoren kirkon yhteiseen jumalanpalveluselämään.

Nuoret osallistuvat itse rippikoulun hartauksien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdessä tekemällä nuori voi huomata, miten merkityksellisiä hiljaiset ja rauhalliset hetket voivat olla.

Rippikoulussa hartaushetket liittyvät myös elämän isoihin kysymyksiin, joita rippikoulussa pohditaan muutenkin.

Musiikki on tärkeä osa rippikoulua. Se kuuluu jumalanpalvelukseen, mutta myös muihin hetkiin leirillä. Laulamalla tai soittamalla nuori voi tuntea Jumalan läheisyyttä, jakaa tunteitaan ja olla osa yhteisöä.