Hämeenlinnan kirkko
Hämeenlinnan kirkko on Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan pääkirkko. Kirkko sijaitsee Hämeenlinnan ydinkeskustassa torin laidalla. Tiilinen, valkoiseksi rapattu kirkkorakennus on valmistunut vuonna 1798, ja sitä on laajennettu kellotornilla vuonna 1837 sekä siipiosilla vuonna 1892. Kirkko on kustavilaisen klassismin tyylipuhtaimpia edustajia Suomessa.
Kirkkorinne, 13100 Hämeenlinna
Hämeenlinnan kirkon muutostyöt käynnistyivät 14.9.2026, ja hankkeen arvioidaan valmistuvan maaliskuun 2027 loppuun mennessä. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan sunnuntain klo 10 messut on siirretty remontin ajaksi Vanajan kirkkoon.
040 804 9451
vahtimestari
Max 750 henkilöä
Esteettömyys
Pyörätuoliluiska on käytössä kirkossa pidettävien tilaisuuksien aikana Hallituskadun puoleisella sisäänkäynnillä. Kirkkosalissa on kuulosauvat ja induktiosilmukka.
- Induktiosilmukka
- Lähes esteetön tila
Varaus ja tiedustelut
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan palvelutoimisto
040 804 9333
ma, ti ja to klo 9–12, 13–15, ke suljettu, pe 9–12
Hämeenlinnan kirkon muutostyöt
Hämeenlinnan kirkon muutostyöt käynnistyivät 14.9.2026, ja hankkeen arvioidaan valmistuvan maaliskuun 2027 loppuun mennessä. Muutostöiden tavoitteena on kehittää kirkkotilasta entistä monikäyttöisempi, muunneltavampi ja esteettömämpi. Remontin yhteydessä rakennetaan muun muassa invaluiska alttarille. Yksi näkyvimmistä uudistuksista on kirkon pohjoissakaraan toteutettava kahviotila.
Muutostöiden kustannusarvio on 1,7 miljoonaa euroa.
Hämeenlinnan kirkon muutostyöt (Laatija BST Arkkitehdit Oy)
Tilan virtuaalivierailu
Historia
Hämeenlinnan kirkko on yksi maamme merkittävimmistä kustavilaisen klassismin edustajista. Vuonna 1798 valmistuneen kirkon piirustukset on tehnyt taidemaalari Louis Jean Desprez, joka oli Ruotsi-Suomen kuninkaan Kustaa III:n palveluksessa. Kirkon esikuva lienee ollut Rooman Pantheon-temppeli.
Alun perin kirkko oli ympyrämuotoinen ja sisustukseltaan amfiteatterimainen. Alttari oli keskellä kirkkoa, penkit sen ympärillä kohosivat loivasti seiniä kohti kahdeksassa lohkossa. Kirkon ulkonäkö muuttui ratkaisevasti vuonna 1892, jolloin kirkko laajennettiin ristikirkoksi Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan. Sisustus purettiin ja kirkkoon rakennettiin lehterit.
Kirkon sisustusta uudistettiin seuraavan kerran vuonna 1912 Ilmari Launiksen suunnitelmien mukaisesti. Kirkkoon tehtiin seinä- ja lasimaalaukset, jotka poistettiin vuoden 1964 peruskorjauksessa. Tuolloin kirkon sisustus palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaisesti.
Alexsandra Ståltinin maalaama ja vuonna 1892 kirkkoon lahjoitettu alttaritaulu kuvaa Vapahtajan ilmestymistä Maria Magdalenalle pääsiäisaamuna.
Tekstiilitaitelija Irma Kukkasjärven suunnittelemat ja Fredrika Wetterhoff -säätiön kutomon valmistamat liturgiset kirkkotekstiilit otettiin käyttöön vuonna 1987. Lehterikaiteen taidetekstiili valmistui adventiksi 1998, jolloin vietettiin kirkon 200-vuotisjuhlia.
Urut
Urut ovat Ladegast-tyyliset ja vuodelta 2003. Ne on rakentanut saksalainen urkurakentamo Georges Heintz. Niissä on 36 äänikertaa.